Kahvi - hyöty vai haitta suolistossa?

Kahvi on yksi juoduimmista juomista päivitäisessä käytössä, jonka johdosta on tärkeää tietää, miten kahvi vaikuttaa suolistomme mikrobeihin. Kahvin kulutus maailmanlaajuisesti on noin 1,27 kiloa henkilöä kohden ja meillä Suomessa 9 kiloa henkilöä kohden [1]. FinnRavinnon tutkimuksessa (2017) miehistä lähes 90%, naisista 83% joi kahvia, ja keskimääräinen päivittäinen kahvin kulutuksemme oli miehillä 4,4 ja naisilla 3,8 kupillista.

Kahvin juonnin terveysvaikutuksista on runsaasti tutkimusta ja uutisointia. Monet otsikot puoltavat kahvinjuontia terveyssyistä. Tämä artikkeli kokoaa laajasta tutkimusaineistosta dataa siitä, miten kahvin ainesosat vaikuttavat suolistomme bakteerikantaan ja sitä kautta terveyteemme.

KAHVIN VAIKUTUS SUOLISTOON JA SEN BAKTEERIKANTAAN

Kahvissa on tuhansia bioaktiivisia yhdisteitä ja sen erilaiset uutokset sekä paahtaminen tehostavat entisestään joidenkin aineiden vaikutuksia. Samanaikaisesti kahvin vahvat ainesosat päivittäisessä käytössä tuovat keholle haasteita pysyä tasapainossa. Kuten tutkimuksetkin toistamiseen todistavat – kahvi on erittäin moniulotteinen ja tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Suoliston ja mikrobiemme kannalta löytyy kuitenkin punainen lanka kahvin vaikutuksista terveyteemme.

Huomionarvoista ja yllätyksellistä, tässä artikkelissa käsitellyssä aiheessa kahvi-sana viittaa sekä kofeiinilliseen että kofeiinittomaan kahviin, sillä ne toimivat hyvin samalla tavalla.

Kahvi ja ylempi ruuansulatuskanava

Tutkimuksissa ruokatorven ja mahalaukun terveyden suhdetta kahvin juonnin kulutukseen, nousee yhtenä merkitsevänä muuttujana tutkimustuloksiin koehenkilön elintavat [2]. Maissa, joissa länsimainen tai etenkin amerikkalainen elintapakulttuuri on eniten voimissaan, kahvinjuonti ei tuo selkeitä muutoksia suuntaan tai toiseen. Iriondo-DeHondin ja kumppaneiden meta-analyysissä (2020) oli tutkimuksia kahvin juonnin yhteydestä krooniseen refluksitautiin (GERD, Gastroesophageal reflux disease), ruokatorven syöpään ja ruokatorven muutoksiin (BE, Barrett's esophagus) [2]. Molemmista löytyi selkeää positiivista korrelaatioyhteyttä kahvin kulutuksen suhteen. Sen sijaan, että tekisimme tästäkään yksittäisiä suoria johtopäätöksiä, on ilmeistä, että kahvin juonti lisää ylemmän ruuansulatuselimistön epätasapainotiloja ja riskiä ylemmän ruuansulatuselimistön kanavan sairauksiin.

Kahvi lisää maha-hapon eritystä, joka on ongelmallista etenkin toistuessaan tyhjään vatsaan, ja luo lisäksi edulliset olosuhteet terveytemme kannalta epäedullisille bakteereille, kuten Helicobacter pylori. Kahvi löystyttää myös ruokatorven ja mahalaukun välisen sulkijalihaksen toimintaa. Happaman mahalaukun sisällön pääsy ruokatorveen on haitallista ruokatorvelle. Kahvin vaikuttaa myös mahalaukun motoriikkaan ja saattaa nopeuttaa mahalaukun ennenaikaista tyhjenemistä. [2]

Kaikissa edellämainituissa kahvin tuomat epäedulliset vaikutukset terveyteen ovat haasteellisimmat henkilölle, jolla on valmiiksi terveyshaasteita tai epäterveitä elintapoja, kroonista stressiä, alttiutta yllämainituille tai kahvin juonti on päivittäistä ja runsasta, tai käytössä on muita mahasuolikavan tasapainoa horjuttavia, kuten lääkityksiä tai sairauksia.

Iriondo-DeHond ja kumppanit toteavatkin, että ”kahvin ainesosien vaikutusmekanismit eri elinten ja suoliston seinämien solutyyppeihin on hämmästyttävän niukkasti tutkittua huolimatta siitä, että ruoansulatuskanava on ensimmäinen kehon järjestelmä, joka joutuu kosketuksiin nautitun kahvin kanssa...Lisäksi...vaikutusta aivojen ja suoliston akselin terveyteen (tunteista hermoston rappeutumiseen) on käsitelty vasta äskettäin.”

Kahvin vaikutukset bakteerikantaan

Vaikka tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, millä mekanismein bakteerien toiminnan muutokset tapahtuvat kahvin ainesosien vaikuttaessa, pystymme saamaan paljon irti nykyisistä lukuisista tutkimuksista kahvin vaikutuksista suolistobakteereihimme.

Kahvin ainesosat vaikuttavat bakteerikantaamme laskien bakteerien monipuolisuutta. [3, 6, 4] Suolistossamme on useita eri bakteerikantoja, joiden tietynlaiset suhteet toisiinsa sekä lajien monipuolisuus korreloi kehon optimaalisen toiminnan kanssa. Tunnetuimpia verrattavia lienevät Firmicutes- ja Bacteroidetes-sukujen suhde (F:B) toisiinsa, joka löytyy myös monista suoliston ulostetesteistianalyyseista. Firmicutes-sukuun kuuluu esimerkiksi Lactobacillus- ja Bacteroidetes-suku pitää yllä muun muassa optimaalista bakteerikantaa ja aineenvaihduntaa.

Hegde ja kumppanit (2022) seurasivat kahvin ja kofeiinittoman kahvin vaikutuksia Lactobacillus-, Gammaproteobakteeri-, Enterobacteria- ja Firmicuteskantojen määriin ohut- ja paksusuolessa. Ohutsuolessa Firmicutes-bakteereja lukuunottamatta bakteerit vähenivät (kofeiinittomalla aavistuksen vähemmän). Paksusuolessa lactobasillukset vähenivät tavanomaisella kahvilla. [3]

Jos siis haluat elvyttää tai pitää huolen vahvasta mikrobiomista, on syytä jättää kahvi pois päivittäisestä käytöstä. Jo kolmen päivän kahvin käyttö osoitti hiirillä sen terveellistenkin vaikutuksen toleranssin syntymistä. [3]

Kahvin juonti lyhyen antibioottikuurin aikana ei lisännyt mikrobien häviämistä, joskin kahvia juomattomalla mikrobisto oli monipuolisempi ennen antibioottikuuria [6]. Aspiriinin ja salisyylihapon farmakologiset vaikutukset sensijaan tehostuivat kahvin mikrobeihin kohdistuvan vaikutusten johdosta. [7]

Kahvin kuituvaikutuksista, polyfenoleista ja muista bioaktiivisista ainesosista on tutkimuksissa haettu ahkerasti terveysvaikutuksia erilaisten suolistosairauksien ja -oireiden hoitoon. Tutkimukset eivät ole saaneet vastetta etsintöihin. Eikä myöskään yksittäisiin lajeihin, kantoihin tai patogeenisiin bakteereihin ole löydetty selkeää yhteyttä kahvin kanssa. Tiivistettynä voimme todeta, että kahvi heikentää tasapainoista optimaalista suoliston mikrobikantaa. Eri bakteereilla on erilaisia tehtäviä suolen eri osissa, siksi yksittäisten bakteerikantojen tai -lajien sijaan kokonaisuus on merkittävämpi terveyden kannalta.

Kahvin vaikutus metaboliaan

Kahvi vaikuttaa myös aineenvaihduntaan ja siitä on etsitty positiivisia vaikutuksia 2 tyybin diabetekseen, liikalihavuuteen sekä ylipäätään metabolisiin oireyhtymiin (aineenvaihdunnan häiriöt). Kuten tiedämme, bakteerimme vaikuttavat aineenvaihduntaan, immuniteettiin ja ohjaavat kehon sokereiden polttoa energiaksi ja glukoosin kertymistä rasvakudokseksi.

Liikalihavuuteen ja runsaaseen rasvan saantiin liitetään lisääntyneitä Cluster XI- ja Clostridium-tasoja, sekä heikentynyttä Firmicutes- (lisääntyy) ja Bacteroidetes-bakteerien (vähenee) suhdetta. Kahvin säännöllinen kulutus johtaa samaan. Vaikka kahvilla olisi suojaaviakin vaikutuksia, Cowan ja kumppanit osoittivat kahvin lisäävän insuliiniresistenssiä, ja totesivat sen joka tapauksessa olevan haitallinen aineenvaihdunnalle. [4]

Kahvin metaboliaan vaikuttavat ainesosat imeytyvät maha-suolikanavan eri osissa. Osan vaikutukset tulevat puolen tunnin sisällä, osan 2 ja 8-12 tunnin päästä nauttimisesta.

Kahvi ja mielihyvähormonit

Kahvi rentouttaa suoliston sileää lihasta ja joka saattaa esiintyä voimakkaana suoliston toimintana joko välittömästi tai esimerkiksi 30 minuuttia kahvin juomisen jälkeen. Kahvin nopeuttma suolen toiminta voi tuntua ummetuksesta kärsivälle helpotuksena, mutta ummetus tulisi hoitaa kahvin sijaan juurisyihin puuttumalla. Sillä tietyt suoliston bakteerikannat pitävät suolen toiminnan liian hitaana tai liian nopeana (ummetus tai ripuli) ja tällaisillä henkilöillä kahvi saattaa pahentaa tilannetta entisestään. Tästä pääsemmekin suolisto-aivot yhteyteen: Suolen toiminta kertoo paljon henkilön bakteerikannan suhteessa hormonien ja välittäjäaineiden tuotantoon.

Suoliston mikrobit tuottavat aivoissa esiintyvistä välittäjäaineista muun muassa serotoniinia, gamma-aminovoihappoa (GABA), asetyylikoliinia, dopamiinia ja noradrenaliinia. Kahvi taas vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi koliiniin, adrenaliinin ja dopamiinin. Vaikka kahvi monilla lisää mielihyvää tai energisyyden tunnetta, se pidemmän päälle vaikuttaa epäedullisesti samojen hormonien tai välittäjäaineiden tuotantoon ja on tästä syystä ”petollinen lääke”. Kahvin muuttaessa mikrobikantaa sen hyviltä tuntuvat vaikutukset aivotoimintaan johtavat toleranssiin ja lopulta epätasapainotilaan pahentaen alkuperäistä haastetta. Kahviin nousee edellämainituista syistä myös helposti addiktoituminen eli riippuvuus. Kahvin vaikutukset (ja riippuvuus) ovat haastavia tulkita omista oireistaan sen tuhansien yhdisteiden johdosta.

Krooninen kahvin kulutus voi aiheuttaa hormoni ja hermovälittäjäaineiden epätasapainosta kertovia oireita: mielialan muutoksia ja romahduksia, sumuisuutta aivotoiminnassa, kroonista stressiä ja väsymystä, riippuvuutta, ruokahaluttomuutta ja/tai ahmimista, alentunutta stressinsietoa ja muistin ongelmia, kiintymystä epäterveisiin elämäntapoihin ja päänsärkyä. [2]

Kahvi ja tulehdus

Kahvin tiedetään nostavan kehon omia kortisolitasoja. Kortisoli laskee tulehdusta ja jotkut lääkärit jopa suosittelevat kahvin juomista suolitulehduksissa kuten paksusuolen tulehduksessa (CU, colitis ulcerosa). Tutkimustulokset eivät vahvistaneet tätäkään [2] ja minusta on jälleen aiheellista pohtia asiaa kauaskantoisemmin suoliston bakteerikannan kautta, joka on suorassa vaikutuksessa immuniteettiin ja kehon tulehdusvasteisiin. Se mikä heikentää suoliston bakteerikantaa tai estää kehon parantavia tulehdusvasteita, on kroonisissa tiloissa toimimaton hoitomuoto. Eli vaikka kahvi nostaisi kortisolitasoja, joka laskee annosvasteisesti täten tulehdusta, pitkään koholla olevat kortisolitasot laskevat immuniteettia ja nostavat kroonisesti tulehdusalttiutta.

YHTEENVETO

Kahvin säännöllinen käyttö heikentää kehon optimaalista toimintaa. Kahvi on monipuolinen ja vahva raaka-aine, jonka käytössä on syytä muistaa homeostaasi eli tasapaino. Pieni ärsyke on usein hyväksi, mutta krooninen kääntyy vastaan. Mitä vahvemmasta kasvista tai sen osasta on kysymys, sitä pienempi määrä tuo sen optimaalisen vasteen ja sitä helpommin päädymme liika-saantiin.

En suosittele kenellekkään kahvin päivittäistä käyttöä ja terveellisten elintapojen kokonaisuuden tärkeys korostuu jälleen. Kahvin krooninen saanti, oli se sitten kofeiinitonta tai kofeiinillista, pitää suolistosi bakteerikannan aina tietyssä heikossa tasossa. Huomaa myös se, että tämä artikkeli käsitteli kahvin vaikutuksia vain suolistoon ja sen mikrobeihin, eikä huomioi esimerkiksi kahvin (tai kofeiinin) vaikutuksia kehoomme verenkierron tai happamoittamisen kautta.

Mikä on terveellisin tapa käyttää kahvia?

Jätä kahvi pois päivittäisestä käytöstä. Jos et jää koukkuun kahviin juotuasi sitä yhtenä päivänä taajimmillaan viikon tai kahden välein, hyödynnä sitä silloin tällöin niin sanottuna sunnuntaijuomana. Panosta tällöinkin kahvissa laatuun ja mausta sitä laadukkailla mausteilla. Iltaisin kahvin juomista kannattaa välttää, sillä se heikentää seuraavan yön yöunia. Pelkästään kofeiini saattaa pyöriä veressäsi jopa yli 6-9 tuntia. Ja panosta aina terveisiin elintapoihin ruokailun lisäksi altistumalla positiivisille stressireaktioille kuten liikunnalle, kylmäaltistukselle, luonnolle ja sosiaalisille kontakteille.

LÄHTEET JA LÄHDEVIITTEET

[1] Kahvi- ja paahtimoyhdistys. 2023. https://www.kahvi.fi/etusivu.html. Selaimessa 25.10.2023.

[4] Cowan et al. 2014. Chronic coffee consumption in the diet-induced obese rat: impact on gut microbiota and serum metabolomics. The Journal of Nutritional Biochemistry 2014: Sivut 489-495.

[6] Diamond et al. 2021. Coffee Consumption Modulates Amoxicillin-Induced Dysbiosis in the Murine Gut Microbiome. Front. Microbiol. 2021: 637282

[3] Hegde et al. 2022. Mechanistic Study of Coffee Effects on Gut Microbiota and Motility in Rats. Nutrients 2022: 14(22), 4877.

[2] Iriondo-DeHond et al. 2020. Effects of Coffee and Its Components on the Gastrointestinal Tract and the Brain–Gut Axis. Nutrients 2021: 13(1), 88.

[7] Kim et al. 2022. The Intake of Coffee Increases the Absorption of Aspirin in Mice by Modifying Gut Microbiome. Pharmaceutics 2022, 14(4), 746

[5] Nishitsuji et al. 2018. Effect of coffee or coffee components on gut microbiome and short-chain fatty acids in a mouse model of metabolic syndrome. Scientific Reports 2018: Artikkeli nro 16173.