Maidon rooli ärtyneessä suolessa

Miksi nykymaitomme sekoittaa suoliston ja kehon optimaalista toimintaa?

Maidon terveysvaikutuksista on runsaasti ristiriitaista informaatiota. Samaan aikaan kun maitotaloustuotteiden käyttö tai liiallinen käyttö viittaa kliinisessä käytännön työssä voimakkaaseen epätasapainoon suoliston ja immuniteetin kannalta, raportoidaan paljon maidosta monipuolisena ravintoaineiden lähteenä. [1]

Tämän artikkelini tarkoitus on avata asiaa laajasti sen eri tasoilla ja herättää ajatuksia olemassa olevan materiaalin pohjalta: Maidon ominaisuuksia, tuotannon ja elintarviketeollisuuden haasteita ja tutkimusnäyttöä sekä nykymaidon vaikutuksia maha-suolikanavaan ja sitä kautta kaikkialle kehoomme.

MAITO SUOLISTON JA KEHON OIREIDEN TAUSTALLA

Maitotaloustuotteiden käyttö häiritsee suoliston toimintaa ja sen mikrobiomia, sekä lisää alttiutta immuniteetin ongelmille ja sairauksille. [2,5]

Maito altistaa suoliston toiminnan häiriintymistä, joka lisää taipumusta ärtyvän suolen oireyhtymälle (IBS, Irritable bowel syndrome) ja tulehduksellisille suolistorairauksille (IBD, Irritable bowel diseases). [3] Suolen epiteelisolukon vauriot vaikuttavat myös imeytymiseen, bakteerikantaan ja immuniteettiin. Maidon kaseiini-proteiinilla on todettu yhteyttä pehmytkudosten vaurioihin, esimerkiksi keuhkoissa ja nivelissä sekä sydän- ja verisuonissa. [8,4] Kroonisen inflammaation eli kroonisen hiljaisen tulehduksen lisääjänä maito vaikuttaa myös hermoston rappeumasairauksiin ja psyykkisiin oiretiloihin [5] kuten masennukseen [6]

Samaan aikaan toisaalta tutkimusnäyttö tukee maidon aktivoivan immuunijärjestelmää, mikä on keskeinen osa vastasyntyneen immuniteetin kehittymiselle. [7]

Mahasuolikanavan häiriintyminen

Ravintoaineiden imeytymisessä maito heikentää muunmuassa veressä raudan, E-vitamiinin ja rasvahappojen määrää [8]. Vaikka maito on erinomainen aminohappojen eli proteiinien lähde, ne ovat kuitenkin nykymaitotuotteissa keholle heikosti hyväksikäytettävissä. Maidon suoliston epätasapainoa lisäävät tekijät itsessään ovat myös merkittävämpi haaste ravintoaineiden imeytymiselle.

Yksi keskeinen raportoitu syy maidon epäedullisiin vaikutuksiin suolistossa on maidon sisältämä A1-kaseiini, jota on etenkin nykyisissä runsaasti lypsävissä lehmäroduissa. A2-kaseiinia tuottavien rotujen maito, kuten vuohen maito tai joidenkin niinkutsuttujen alkuperäislehmärotujen maito, eroaa A1-kaseiinista sen yhden peptidin (proteiini) erosta. A2-kaseiinissa tämä peptidi on proliini ja A1-kaseiinissa histidiini. Esitetyn teorian mukaan histidiinin sisältävän kaseiinin (A1) oletetaan aiheuttavan bioaktiivisen peptidin, beeta-kasomorfiini-7 (BMC-7), runsaan muodostumisen kaseiinin pilkkoutuessa. BMC-7:än aiheuttaa mahasuolikanavan toiminnan häiriintymistä sitoutuessaan suolen epiteelisolujen reseptoreihin. Toisin sanoen maidon proteiini häiritsee suolen limakalvojen toimintaa, mikä voi aiheuttaa ummetusta, imeytymishäiriöitä ja immuniteetin ongelmia. [4,2,5] Tämän ja maidon kalsiumin oletetaan olevan osasyynä myös maidon suoraan yhteyteen raudanpuutosanemian synnyssä [1]

A1- ja A2-kaseiinia sisältävien maitojen erot suolistolle epäedullisten vaikutusten suhteen ovat kuitenkin osittain kiistanalaiset, mikä osoittaa A1-kaseiini olevan vain yksi tekijä, joka kanssavaikuttaa yhdessä monen tekijän summana. [9]

Maidon proteiinin oireet voivat johtaa ärtyvän suolen oireisiin, kuten mahakipuun, imeytymishäiriöihin ja vuotavaan suoleen, yliherkkyyksiin ja allergioihin, toiminnallisiin häiriöihin (ummetukseen, ripuli) ja jopa haavaiseen paksusuolentulehdukseen (CU, colitis ulcerosa). [2,4]

Bakteerikannan ja immuniteetin haasteet

Samat tekijät, jotka vaikuttavat maha-suolikanavan toiminnan häiriöihin, ovat vaikuttamassa myös niihin tekijöihin, jotka johtavat sisäisen ja ulkoisen immuniteetin ylitoimintaan eli autoimmuunisairauksiin ja allergioihin. Maito lisää riskiä esimerkiksi astmaan ja muihin hengitysteiden kroonisiin tulehduksellisiin sairauksiin, MS-tautiin (multippeliskleroosi), tyypin 1 diabetekseen ja syöpään. [1,4,10,11]

Suoliston epätasapainossa ja autoimmuunisairauksissa on aina mukana voimakkaan epätasapainoinen mikrobiomi, mikä myös altistaa ja ylläpitää immuniteetin ylireaktioita sekä alttiutta viruksille. (Autoimmuunisairauksissa on aina mukana virukset.)

Nivelreuma (RA, reumatoidi artriitti, arthritis rheumatoides) on erinomainen esimerkki toimintamekanismista, joka suolistossa ja kehossa tapahtuu maidon vaikutuksesta ja joka liittyy kehon allergiseen reaktioon. Maito lisää tulehdusvälittäjäaineiden syntyä ja määrää suolistossa ja verenkierrossa nivelreumassa. Proinflammatoriset sytokiinit eli tulehdusta lisäävät välittäjäaineet lisääntyvät maidon vaikutuksesta merkittävästi nivelreumapotilailla. Näitä ovat mm. tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-a), interleukiinit (IL-) 1 ja 6. Myös vasta-aineiden pitoisuus (IgG- ja IgE-välitteiset) nousevat. [12] Percequettin ja kumppaneiden tutkimuksissa verrattiin pastöroidun (70 celsiusasteessa 10-30 sec.) ja ultrakuumennetun (UHT-homogenointi, noin 130 celsiusasteessa muutaman sekunttia) maidon vaikutuksia tulehdussytokiinien määrään, jossa UHT-homogenoitu maito lisäsi tulehdusvälittäjäaineiden määrää (in vitro, leukemiamagrofagia) pastöroituun maitoon verrattuna 5-7 kertaisesti. Molemmat maidot siis edistivät tulehdusta. [5]

Maidon terveysvaikutteita perustellaan usein sen sisältämien ja fermentoinnin lisäämien komponenttien johdosta. Ongelmaksi kuitenkin nousee muunmuassa maidon käsittely, jossa säilyvyysaika pitenee merkittävästi, mutta joka aiheuttaa rakenteellisia muutoksia maidon anti-inflammatorisille (tulehdusta ehkäisevät) ja muille bioaktiivisille ja ravitsemuksellisesti edullisille komponenteille. Osa komponenteista muuttuvat keholle haitallisiksi, joka näkyy aineenvaihduntaongelmina ja autoimmuuni- sekä rappeumasairauksien lisääntymisenä. [5] On huomionarvoista, että esimerkiksi liiallinen pilkkoutumaton rasva (prosessoidun maidon rasvojen hyväksikäyttöongelma) on yhteydessä krooniseen tulehdukseen ja sen lisääntymiseen, mikä lisää alttiutta esimerkiksi liikalihavuudelle ja muille elintasosairauksille. [10] Tämä johtuu pilkkoutumattomien rasvojen heikentävästä vaikutuksesta kehon keskeisiin tulehdustasapainoon vaikuttaviin biokemiallisiin reaktioihin kuten mitokondrioiden toimintaan ja hapettumiseen (antioksidanttien tarpeen kasvu, reaktiivinen oksidatiivinen stressi, ROS). [10]

Kyse on siis hyvin monien tekijöiden summasta, eikä esimerkiksi pelkästään paljon puhutusta kaseiinin, heraproteiinin ja laktoosin haasteista keholle.

MAITO ENNEN JA NYKYÄÄN

Maidon hyvät vaikutukset perustuvat sen sisältämiin runsaisiin ja voimakkaisiin ainesosiin. Katsomme nyt tarkemmin käytännön tasolla maidon haasteisiin johtavia ongelmia tuotannossa ja jalostuksessa.

Maidontuotannon kehitys, mistä mihin on tultu.

Rotu.

Nykylehmämme, joista lähes tulkoon kaikki kaupoissamme myytävän maitotaloustuotteiden maito on peräisin, on kehitetty rotua muokkaamalla erittäin tehokkaaksi maidontuottajaksi. 1800 luvulla lehmä tuotti noin 2 litraa maitoa päivässä, kun 1960-luvulla määrä nousi kahdesta jopa 6 litraan päivässä, ja lopulta räjähdysmäisesti lisää 2000-2020-luvulla. Nykylehmät tuottavat jopa 40 litraa maitoa päivässä, 2015 keskimääräinen lypsymäärä Suomessa oli yli 22 litraa päivässä [13] ja vuonna 2022 se oli 27,5 litraa päivässä [14]. Jalostuksella on seurauksensa ja maidon laatu on muuttunut roimasti näillä tehoroduilla, myös raakamaito-tasolla.

Osasyy tähän on rotujalostuksen aikaan saamat ominaisuudet eläimessä, jotka eivät ole enää eläimen terveyden edun mukaisia. Eläimen vointi vaikuttaa suoraan ja välillisesti maidon laatuun.

Eläimen ruokinta.

Lehmän pötsi ja koko ruuansulatusmekanismi on lähtökohtaisesti sopiva vain nurmiruokinnalle, eikä se kykene sulattamaan esimerkiksi siemeniä tai juureksia. Kuitenkin (Suomessa) lehmien nurmiruokinta on vain noin puolet lehmälle tarjotusta ravinnosta. Myöskään ”grass-fed”-merkinnällä markkinoidut lehmänmaitotuotteet eivät tarkoita tai takaa, että lehmä olisi kokonaan ruohoruokittu, vaan tällaiset lehmät voivat yhtä hyvin olla esimerkiksi ruohoruokittu 80 prosentin kieppeillä. Ruohoruokinnasta poikkeavalla ruokinnalla jo yli 5% osuudella on mahdollisesti iso vaikutus maidon koostumukseen, ja Lääkäri Eric Berg painottaa terveyshyötyjä hakiessa 100% ruohoruokittujen lehmien raakamaidon puoleen.

Ruokinta vaikuttaa eläimen tulehdustasoon, mikrobiomiin ja bakteerikantaan, rasvahappojen koostumukseen kuin tuotetun maidon ravitsemuksellisiin ravintoainetekijöihin ja niiden pitoisuuksiin. Eläimen vointi, ruuansulatuskanavan kunto ja sen mikrobitasapaino vaikuttaa siis suoraan kuin välillisesti raakamaidon laatuun ja sen ominaisuuksiin.

Hyvinvoivan ja terveen lehmän raakamaidossa on runsaasti erilaisia terveyttä edistäviä mikrobeja, entsyymejä, anti-inflammatorisia ja bioaktiivisia ainesosia sekä muita ravitsemuksellisesti erittäin tehokkaasti hyödynnettäviä komponentteja. Lyhyesti sanottuna se on parhailllaan ja luonnollisena voimakas antibakteerinen, tulehdusta laskeva, ravitsemuksellisesti rikas eliksiiri.

Maidon käsittely

Maito käsitellään nykyään voimakkaasti, jotta se päätyisi 100 prosenttisen riskittömänä kuluttajille, ja säilyvyysaika olisi erittäin pitkä, mikä on suuri taloudellinen etu elintarviketeollisuudelle ja sen jälleenmyyville ketjuille.

Ensin maito pastöroidaan, eli käytetään vajaa puoliminuuttia reilussa noin seitsemässäkymmenessä asteessa. Yleinen ihmisen terveydelle edullisten bakteerien ja entsyymien kuolemislämpötila on noin 40 celsiusasteen ylittyessä. Tässä kohdassa siis esimerkiksi laktoferriini (hävittää taudinaiheuttajia kehon raudasta ja nostaa näin veren rautapitoisuutta ) ja laktoosia pilkkova laktaasientsyymi häviää maidosta. Maito on erittäin haastava sulatettava keholle, silloin kun siitä puuttuvat sen bakteerit ja entsyymit. Korkeapastöroinnissa maito käytetään vielä parin sekunnin ajan noin 130 asteessa, tätä kutsutaan myös iskukuumennukseksi ja UHT-käsittelyksi.

Etenkin liukoiset vitamiinit vähenevät pastöroinnissa (esim B-vitamiinit ja C-vitamiini). Kuumennuksessa myös maidon proteiinit denaturoituvat. UHT-käsittelyn vaikutuksista maidon komponentteihin kävimme edellä.

Maidon menettäessä ravintoaineitaan tai niiden muuttuessa ihmiselle ei-hyväksikäytettävään muotoon, emme saa maidosta enää sitä, mitä sen sanotaan sisältävän. Maidon lisätessä tulehdusta, maha-suolikanavan toimintahäiriöitä ja sen tulehduksellisia sairauksia, keliakiaa ja imeytymishäiriöitä, maito laskee myös muun syödyn ruuan ravitsemuksellista hyväksikäytettävyyttä. Tästä hyvä esimerkki on maidon kalsium ja osteoporoosi. Vaikka kalsium on erityisen tärkeässä asemassa yhdessä D-vitamiinin kanssa osteoporoosin ennaltaehkäisyssä ja luiden hyvinvoinnissa, niin maidon tuomat seuraukset kehossa saattavat maidon lisäämään riskitekijöitä luunmurtumiin ja osteoporoosiin. [11]

Kun maito on käynyt läpi kuumennukset, maidosta tehdään koostumukseltaan tasainen pilkkomalla rasva tasaisesti maitoon homogenoinnissa. Homogenointi vaikutta maidon rasvahappojen rakenteeseen muuttaen ne keholle hyödyntämättömään tai vaikeasti hyödynnettävään ja tulehdusta lisäävään muotoon. Tämän jälkeen (esimerkiksi Suomen isoissa meijereissä) maitoon lisätään mm. rapsiöljyyn sekoitettu D-vitamiini. Valmistusprosesseissa menetelmään liittyviä ainesosia ei lasketa olevaksi tuotteeseen lisättyjä aineita, joten näitä emme näe ainesosaluetteloissa. Samoin, tässä Valion sanoin, meille väitetään, että ”Maitoa ei valkaista millään tavalla...Maidon värjääminen on jopa kiellettyä” [15] elintarviketeollisuuden taholta samaan aikaan, kun jokainen raakamaidon nähnyt henkilö tietää, että ensinnäkin rasvaton maito ei ole luonnostaan valkoista vaan harmaata, eikä ylipäätään maidon väri rasvoineen ole keskivertoisesti puhtaan valkoista vaan ns. kerman valkoista. Lainsäädökset eivät siis huijaa solujamme vaan kuluttajaa (näköaistimusta), jolle jää vastuu terveydestään ja valinnoistaan.

Lopuksi maitoon lisätään vielä vetyperoksidi ja muut mahdolliset säilöntäaineet. Jokainen vaihe heikensi maidon ravitsemuksellista arvoa ja lisäsi maidon aiheuttamia tulehdusta lisääviä ja mikrobiomia heikentäviä omimaisuuksia.

Lopputuotteena on valtava määrä elintarviketeollisuudelle tuottavia tasalaatuisen näköisiä maitotaloustuotteita, joita ravitsemuslautakunta suosittelee 1900-luvun alkupuolen raakamaidon sisältämiin ravitsemuksellisiin arvoihin vedoten terveydelle elintärkeinä tuotteina.

YHTEENVETO

Koska artikkeli kattaa erinomaisesti myös johtopäätöksiä olemassa olevasta tutkimusaineistosta, totean johtopäätöksenä aiheesta vain sen, että kuluttajan on erityisen tärkeää suhtautua hyvin kriittisesti maitotaloustuotteiden käyttöön päivittäisessä arkiruuassaan terveyttään edistääkseen ja mahdollisesti pohtia maitoa sisältävien tuotteiden välttämistä, mikäli omaa haasteita maha-suolikanavan toiminnassa, aineenvaihdunnassa tai epäilee kroonista hiljaista tulehdusta, samoin autoimmuunisairauksissa ja metabolisissa oireyhtymissä kuten kakkostyypin diabeteksessa, ylipainossa tai vyötärölihavuudessa. Huomion arvoisena mainittakoon vielä raudanpuutosanemia, etenkin lapsilla.

Toiseksi totean, että luomulaatuinen raakamaito roduilta, jotka eivät tuota A1-kaseiinia ja ovat mahdollisimman isosti ruohoruokittuja, olisi mahdollisesti erittäin hyvä tukemaan suoliston ja immuniteetin toimintaa. Tämä onnistuu Suomessa lähinnä ottamalla selvää ja yhteyttä suoraan näihin tilallisiin.

Jos olet epävarma siitä, mikä olisi sinulle paras tapa suhtautua maitotaloustuotteisiin ja kuinka löytäisit näiden kanssa sen sinulle parhaan keskitien, ota yhteyttä. Elämässä mikään ei ole mustavalkoista ja ehdotonta, lisäämällä luonnollisuutta kompensoimme kehon optimaalista toimintaa tukemalla sen sietämään hyvin erilaisia länsimaisen kulttuurin kroonisiakin kuormitteita, mutta tämä pitää aina hakea hyvin tarkan yksilöllisen katsauksen kautta.

LÄHTEET JA LÄHDEVIITTEET

[1] Vuorinen S. 2022. Lehmänmaidon terveydelliset vaikutukset : kuvaileva kirjallisuuskatsaus, LAB University of Applied Sciences

[2] Jianqin et al. 2016. Effects of milk containing only A2 beta casein versus milk containing both A1 and A2 beta casein proteins on gastrointestinal physiology, symptoms of discomfort, and cognitive behavior of people with self-reported intolerance to traditional cows’ milk. Nutrition Journal 2015: 35(15).

[3] Kanwar et al. 2016. Comparative activities of milk components in reversing chronic colitis. Journal of Diery Science 2016: Sivut 2488-2501(99).

[4] Asledottir et al. 2018. Release of β-casomorphin-7 from bovine milk of different β-casein variants after ex vivo gastrointestinal digestion. 2018: Sivut 8-11(81).

[5] Perceguetti et al. 2024. Does milk prevent or promote inflammation? Insights from in vitro assays. Food Bioscience 2024:02: 103572

[6] Pasco et al. 2015. Milk Consumption and the Risk for Incident Major Depressive Disorder. Psychother Psychosom 2015: 84(6): Sivut 384–386.

[7] Migliore-Samour, Jollés 1998. Casein, a prohormone with an immunomodulating role for the newborn? 1988: Sivut 188–193(44).

[8] Castro D. E. 2022. Miksi ihmisten ei kannata juoda lehmänmaitoa. Askel terveyteen. Selaimessa 28.2.2024.

[9] Laatikainen Reijo 2016. Onko A2 maito parempi vatsalle? Parempi vatsa 2016: 2.5.2016. Selaimessa 28.2.2024.

[10] Cavaliere et al. 2018. Milk from cows fed a diet with a high forage:concentrate ratio improves inflammatory state, oxidative stress, and mitochondrial function in rats. Journal of Dairy Science 2018: Sivut 1843-1851(101).

[11] Ratajczak et al. 2021. Milk and Dairy Products: Good or Bad for Human Bone? Practical Dietary Recommendations for the Prevention and Management of Osteoporosis. Nutrients 2021: 13(4) 1329.

[12] Li et al. 2016. The Pathogenesis of Rheumatoid Arthritis is Associated with Milk or Egg Allergy. National Library of Medicine 2016: Sivut 40–46; 8(1).

[13] Kirjoitus 4.12.2023. Paljonko Suomen lehmistä lypsetään maitoa päivässä ja paljonko me suomalaiset juomme sitä? Helsingin Sanomien Tiede 2015. Selaimessa 28.2.2024.

[14] Animalia.fi-sivuston kirjoitus selaimessa 28.2.2024. Maidontuotanto rasittaa lehmiä. https://animalia.fi/elainten-oikeudet/elaintuotanto/lypsylehmat/

[15] Kautiainen Hanna 2023. Pilataanko maito teollisella käsittelyllä? Valio.fi 2023: Kirjoitus 3.7.